Home sweet home pt. 2

Julkaisen viimeisen postaukseni, joka jäi kummittelemaan luonnoksiin kesällä, nyt. Yli vuosi vaihtoon lähdön jälkeen. Ehkä postaus jäi kummittelemaan, koska tälle reissulle ei halunnut antaa closurea. Ehkä se jäi kummittelemaan, koska en saanut kuvia koskaan siirrettyä koneelle. Tässä se on:

Tänään olen ollut tasan kaksi viikkoa Suomessa. Viimeiset päivät Utrechtissa kuluivat siivillä, eikä lähtö realisoitunut oikein missään vaiheessa. Vieläkään en oikein tajua, että en ole palaamassa sinne enää - ainakaan toistaiseksi.

Viimeinen päivä Utrechtissa oli täydellinen. Näin kavereita, söin viimeistä kertaa Frietwinkelin MAAILMAN parhaat ranskalaiset. Ihan oikeasti, ne on maailman parhaat. Ja sitten mentiin koululle, "valmistuttiin", saatiin todistukset käteen ja puheita pidettiin. Ja tuttuun hollantilaiseen tyyliin naposteltiin bitterballeneita, juustoa ja pähkinöitä sekä juotiin paljon viiniä, limua ja tietysti bisseä. Pari tuntia hurahti koululla luokkalaisten ja opettajien kanssa, jonka jälkeen siirryttiin lyhyeksi hetkeksi vielä Evan kattoterassille meidän "perheen" kanssa. Illalla söimme kolmen ruokalajin illallisen Humphrey'sissa, joka oli ihan kiva yhteinen päätös, ruokakin oli herkullista ja taisimme olla lopussa ainoat vieraat koko ravintolassa! Ilta päättyi kadulle, jonkin rakennuksen (uskomatonta, että en itse asiassa tiedä mikä tämä Oudegrachtilla sijaitseva rakennus on) portaille juomaan vielä viimeiset viinit ja hyvästelemään toisemme. Kyyneleiltä ei vältytty, mutta kokonaisufiilis oli erinomainen!

Seuraavana aamuna pakkasin loputkin kamat väsyneenä, mutta onnellisena. Suljin viimeistä kertaa Spinozaweg 47:n oven ja otin bussin numero 25 alleni kohti Jaarbeurspleinia. Siitä sitten junalla Schipholiin, jonka jälkeen kaikki onkin historiaa. Tällä kertaa matka Suomeen sujui hyvin, oikeastaan tämä matka oli vähemmän tunteellinen kuin edellinen. Pari kyyneltä tuli toki tirautettua, mutta musat korvilla lähinnä hymyilytti. Kiitos Utrecht.

Mitä näinä kahtena viikkona on nyt tapahtunut täällä Suomessa? Olen aloittanut uudessa työssä,  viettänyt spontaanin juhannuksen, juossut joka päivä töiden jälkeen tapaamassa ihmisiä, nauttinut viikonlopun jokaisesta sekunnista ja rakastunut Helsinkiin yhä syvemmin. Vielä en ole täysin sopeutunut ajatukseen, että täällä sitä ollaan ja pysytään, mutta onneksi uudet reissusuunnitelmat kummittelevat jo ajatuksissa.

Nämä viisi kuukautta opettivat minulle paljon. Olen aina ollut itsenäinen, rohkea, avoin ja seikkailunhaluinen. Näin epätyypilliseen suomalaiseen tapaan osaan myös kehua itseäni, tai noh, eivät kaikki näitä piirteitä ehkä hyvänä pidä. Mutta minusta on myös tullut pehmeämpi, suvaitsevaisempi, rakastavampi ja pohtivampi ihminen. Viihdyn entistä paremmin yksin, omien ajatusteni kanssa ja olen valmis seisomaan mielipiteideni takana entistä vankemmin. Toisaalta taas olen herkempi taipumaan ja ymmärtämään muita paremmin. Olen ymmärtänyt, ketkä ovat elämässäni tärkeitä ihmisiä ja ketkä haluan pitää lähelläni. Jotkin ihmiset joudun työntämään hieman kauemmas ja joistain haluan tarrata kiinni entistä lujemmin kiinni. Olen oppinut sanomaan "ei" ja olemaan itsekkäämpi. Olen oppinut nauramaan itselleni paremmin ja ymmärtänyt, että asioilla on tapana järjestyä.

Kaikille, jotka ikinä harkitsevat ulkomaille tai vieraaseen ympäristöön muuttoa: tehkää se. Aina voi palata takaisin (ellet olet onnistunut polttamaan siltoja harvinaisen tehokkaasti) ja on ihan okei epäonnistua tai kokea huonojakin fiiliksiä. Ikinä ei voi onnistua, jos ei yritä. Nautinnollista kesää!

NELJÄ päivää

Näin tämä aika on sitten hurahtanut täällä. Vika reissu Amsterdamiin taputeltu, bucketlistia lyhennetty urakalla ja haikailtu siivillä kuluneen kevään perään. En oikein edes tiedä mistä alottaa, niin monia kivoja retkiä ollaan lähiaikoina tehty ja vietetty monta täydellistä päivää putkeen. Viime viikon perjantaina oli hellepäivä, jolloin suuntasimmekin Haagiin, Scheiveningenin kuuluisalle rannalle nauttimaan auringosta. Päivällisen jälkeen myrsky iski sateineen ja ukkosineen, jonka jälkeen pääsimme seikkailemaan junilla kaatosateessa, kun myrsky oli iskenyt Goudaan eivätkä junat kulkeneet kunnolla... Rotterdamissa emme ole käyneet enää uudelleen, kai se on aika hyväksyä, että jotkin asiat jäävät roikkumaan sinne bucketlistille. Sushiöverit ehdimme syömään, samoin myös tapasöverit tällä viikolla, mutta kun on vaan niin hyvää (ja hinta-laatusuhde enemmän kuin kohdillaan).

Sushiöverit Sumossa (taas, ja taas maailman huonointa asiakaspalvelua)

Yhtenä hellepäivänä vuokrasimme pienen moottoriveneen, jolla ajelimme pitkin Utrechtin kanaaleita ja siemailimme viiniä. Ilta huipentui Evan kattoterassille ihanan porukan kanssa! Eilen vietimme grillibileitä, sillä sää on viime päivinä suosinut meitä. Meitä oli yhteensä varmaan 30 ihmistä survottuna muutaman neliömetrin kattoterassille, mutta sopu sijaa antaa ja kaikki saivat vatsansa täyteen!

We're on a boat!!!

Maailman ihanin kaupunki, ja vielä niin paljon kauniimpi vedestä käsin katsottuna!

Aurinkoa on tullut otettua erinäisillä rannoilla ja järvillä, tänään kävimme jo toista kertaa Haarrijnseplasilla, joka on noin 20 minuutin päässä kotoani. Sieltä löytyi ihastuttava Key West Beach House (Strandboulevard 222), jossa oli ihana Hanko-tunnelma, tosin vielä eteläisempi ja lämpimpi palmuineen ja hienon hiekkansa kanssa. Viime viikonloppuna kävimme järvellä Maarssenissa, jonne on kiva pyöräilyreitti. Utrechtissa on hyvät pyörätiet ja valmiiksi suunniteltuja reittejä on paljon, joten kannattaa lähteä seikkailemaan ihan perinteisen kartan tai reittinumeron perusteella. Lisäksi tässä ihan viiden minuutin päässä on SOIA, Strand Oog In Al (Kanaalweg 199), josta mainitsinkin edellisessä postauksessa. Siellä on ihania sunnuntaibileitä, aivan loistavaa musiikkia ja täydellinen tunnelma!

Auringonlasku SOIAssa

Scheiveningen +30c

Koululla tuli käytyä eilen, lähinnä paperiasioita hoitaessa. Allekirjoitukset tärkeisiin papereihin on nyt saatu ja muutama käytännön asia enää edessä. Pankkitili pitää sulkea, tavaroita (ja pyörä) pitää myydä, puhelinliittymä sulkea, peruuttaa rekisteröityminen kaupungin asukkaaksi jne jne. Kuten huomata saattaa, viimeiset viikot ovat olleet yhtä hulinaa ja päivärytmi on ihan sekaisin. Liikaa kivoja juttuja - vai onko se edes mahdollista? Uithofin kampuksella on muuten kesäisin Daktuin, kattopuutarha, tosi kiva baari! Siellä voi myös viljellä omia kasveja sun muuta, oli kiva löytää jotain hieman persoonallisempaa muuten niin tylsältä kampukselta.

De Daktuin Uithofilla, parkkihallin katolla

Paras tunne: kun vahingossa eksyt upealle rannalle ja saat upottaa varpaat hiekkaan

Huomenna mennään Belgiaan! Ja sunnuntaina toivottavasti myyn pyörän, OV-chipkaartin ja kiipeän Domin torniin ennen SOIAan menemistä. HUH!

Key West Beach house

Grillibilejengiä

This farewell party is going to last 3 weeks

Utrechtiin kotiuduttu, Suomessa käyty, Utrechtiin kotiuduttu jälleen, kouluun palattu, salilla rehkitty ja kaikkea muuta kivaa. Arki siis rullaa! Päivän pikavisiitti Utrechtissa oli kiva, sain pyykkiä pestyä ja rinkan pakattua uusiksi. Veinkin mukanani Suomeen jonkin verran tavaraa, joten toivotaan, että kaikki tänne jääneet vaatteet ja kengät mahtuisivat matkalaukkuuni kun lähden!

Ensimmäinen ilta Utrechtissa reilin jälkeen!

Suomen visiitti oli täynnä ohjelmaa. Keskiviikkoiltana söin äidin kanssa ja tapasin Joannan myöhään illalla. Torstaina olikin aika suunnata Kulosaareen työhaastatteluun, jonka jälkeen ohjelmaan kuului lounastamista Riikan kanssa, ripsien laitto Lauttasaaressa ja treffi-iltama Emman kanssa. Ilta päättyi SkyWheelin ja terdeilyn jälkeen vielä Viiteen Penniin toisen Emman ja Matilden kanssa. Ja kaiken välissä tietysti paikasta toiseen juoksemista! Perjantaina pakkasin kamat ja suuntasin lounaalle aurinkoiselle Espalle Amandan ja Jannikan kanssa. Siitä sitten suoraan lentokenttäbussiin ja suoraan turvatarkastukseen. Oli ihanaa lentää pelkän repun kanssa! Sekä menomatka Helsinkiin että paluumatka Amsterdamiin olivat hieman ongelmaisia (myöhästelyitä, juoksemista lentokentillä, tunnekuohuja, re-bookauksia jne.), mutta tämähän kuuluu matkusteluun.

Helsinkilove

Tänne takaisin tultuani on kaikki ollut yhtä juhlaa. Jokaiselle päivälle löytyy syy juhlaan, useimmiten synttärit tai se fakta, että lähden pian ja on aika aloittaa läksiäisteni viettäminen. Perjantaina heti saavuttuani tänne vietimme kaverini synttäreitä ja sunnuntai eli helluntai oli jazz-festaripäivä! Ja koska täällä vietetään "toista helluntaipäivää", oli maanantai kaikilla vapaa joten menoa riitti pitkälle yöhön, jälleen kerran synttärit hienona tekosyynä. Ja festarit.

Jazz-festarit

Tiistaina koulussa minua odottivat ilouutiset, sillä minut oli valittu lehtemme päätoimittajaksi. Tätäkin piti tietysti juhlia lounaalla, joka venähti kattoterdeilyksi, joka venähti kaverimme kämpän katsastamiseksi. Mutta hauskaa oli! Koulua ei siis tosiaankaan ole ollut paljoa, mutta onneksi keksimme kaikenlaista puuhaa koko ajan.

Terdelounas Stan & Co.:ssa

Tänään koitin vielä viimeistä kertaa koluta Nike Clearance Storea, mutta harmikseni poistuin tyhjin käsin. Onneksi huomenna heti aamusta on suuntana Amsterdam, World Press Photo -näyttely Niuewe Kerkissä ja sitten Primark! Illalla viemme pari kaveria Rotterdamiin beergardeniin ja yö meneekin varmaan täällä Utrechtissa. Sunnuntaiksikin on suunniteltu ohjelmaa, sillä sään pitäisi suosia - täydellinen päivä jammailla SOIAn rannalla kuunnellen hyvää musiikkia! Ääniwallifiiliksiä siis tulossa. Aikaa täällä jäljellä alle kolme viikkoa, joten nyt nautitaan tästä lomasta!

Rooftop & wine

Home sweet home

Viimeinenkin etappi on ohi. Juna saapui tänään alkuillasta Utrechtiin. Kaupunki oli harmaa, satainen, tuulinen ja haisi navetalle. Mutta silti en voinut olla hymyilemättä ja tuntematta suurta onnea - täällä on hyvä olla.

Kaunis Pest linnanvuorelta katsottuna

Matkapäivä Zagrebista Budapestiin oli hauska, sillä päivän aikana olin neljässä eri maassa. Budapestissa päästiin ihastelemaan suomalaisjoukolla kauniita maisemia linnavuorelta, kun Jimmy toimi oppaana. Illalla lähdettiin vielä pistäytymään baarissa, mutta ilta ei onneksi venynyt liian pitkäksi.

Kalastajalinnajuttu

Tiistaina suuntasimme Miljan kanssa Budapestin kaiketi suurimpaan kylpylään, sillä saa oli täydellinen ja vedessä lilluminen yksi Budapestin must-juttuja. Ja täytyy sanoa, että kokemus oli mahtava! Vesi kuori mukavasti auringon ruskettamaa ihoa...

Hieman haikeana vietin viimeisen päiväni ihanassa Budapestissa katsellen nähtävyyksiä ja nauttien auringosta Margit-saarella. Suosittelen ehdottomasti säiden suosiessa! Ja muutenkin Budapestia.

Budapestin jälkeen suuntasin Prahaan, jossa tapasimme Marjon kanssa. Torstai-iltana saapuessamme oli ensimmäisenä ohjelmassa O2-areenalle suuntaaminen ja lätkähuumaan mukaan pääseminen. Suomen hävitessä isäntämaa Tsekille oli tunnelma aika apea, mutta ilta piristyi, kun suuntasimme naapurikapakkaan yhden saksalaisen ja yhden tsekkiläisen miehen kanssa. Ärsytys oli kuitenkin sen verran suuri, että heti seuraavana aamuna päätimme muuttaa matkasuunnitelmaa ja lähteä Prahasta jo lauantaina (alkuperäisen suunnitelman ollessa lähtö maanantaina). Koko perjantai meni nähtävyyksiä ihaillessa ja parkkeerasimmekin vanhan kaupungin torille terassille, sillä aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Viereemme osuikin suomalaisseurue, joten juttua riitti. Perjantai-iltaa vietimme hostellilla ja seuraavaksi kohteeksi lukkiutui Berliini, jonne nappasimme yhden suomalaispojan mukaamme.

Astronominen kello jee

Praha kukkulalta katsottuna

Lauantaiaamuna otimme junan Berliiniin ja olimme vuokranneet kämppämme Prenzlauer Bergissä Airbnb:n kautta. Kämppä löytyi ihan helposti ja maksoimme siitä noin 60 euroa per yö henkilöltä. Oli mukavaa saada omaa rauhaa ja kunnolliset yöunet. Yöunet jäivät ensimmäiseltä yöltä tosin vähäisiksi, sillä Berliinin ollessa kyseessä ei yöelämää voi sivuuttaa. Ilta kului Chaletissa ja aamuauringon paistaessa oli mukava kömpiä sänkyyn. Sunnuntai olikin täydellinen brunssipäivä, suosittelen lämpimästi Butterin (Pappelallee 73) brunssia, joka kustansi 8,70€ + juomat. Välikuoleman jälkeen takaisin kämpille ja juttujen kirjoittamista koko ilta.

Kotimatkalla klubilta

Parasta kesässä: baarista tullessa niin kirkasta, ettei pärjää ilman aurinkolaseja

Butterin brunssia!

Pikaisen Berliinin-reissumme jälkeen palasimme siis takaisin Hollantiin. Ja on ihanaa. Tosin ylihuomenna Suomeen myöskin pikavisiitille!

Heippa Kroatia!

Hvarin satama

Viimeinen kokonainen päivä Hvarilla meni tosiaan keskustaa tutkiessa ja saarta ihaillessa. Kävelin rannoilla, uitin varpaita viileässä meressä ja kiipesin korkealle kukkulalle linnakkeeseen, josta oli upeat maisemat saarelle ja merelle. Sain vihdoin terveellistä ruokaa, kun löysin Vita-ravintolan! Reissatessa tulee usein syötyä tosi huonosti, joten oli ihanaa päästä treenaamaan, syömään freshiä safkaa ja rentoutumaan Hvarille. Koitankin ostaa eväät matkoille hyvissä ajoin etukäteen, jottei sitten juuri ennen lähtöä sortuisi limu + sipsi + karkki -yhdistelmään kiireessä. Matkoilla minulla on yleensä ollut eväänä pähkinöitä, kuivattua leipää (en tiedä tälle suomenkielistä nimeä?), välipalapatukoita, jugurttia jne.

Maisemat kukkulalta

Kaupunkikierrokseni aikana tähän asti yksityisenä olleeseen huoneeseeni Villa Marijassa oli majoittunut kaksi poikaa Uudesta Seelannista, jotka osoittautuivatkin tosi mukaviksi. Pojilla oli kova hinku juhlimaan illalla ja istuimmekin iltaa hostellin terassilla heidän ja yhden jenkkitytön kanssa. He lähtivät kaikki yöllä kaupunkiin ja minä valmistauduin seuraavan aamun superaikaiseen herätykseen. Herätys oli 5.30 ja lautta lähti 6.35 takaisin kohti Splitiä. Split on siitä erinomainen kaupunki, että satama, bussiasema ja juna-asema ovat kaikki toistensa vieressä, joten liikkuminen on todella helppoa. Juna-asemalla kävi kuitenkin ilmi, etteivät junat Zagrebiin kulje, mutta junayhtiö on hoitanut meille bussikuljetuksen. Bussi oli tyylikkäästi puoli tuntia myöhässä ja muutenkin kulkuneuvona luonnollisesti hitaampi, joten saavuin tänne Zagrebiin eilen illalla vasta klo 17 maissa. Täälläkin sain iloisia uutisia - Hobobear Hostel oli "upgradennut" minut yksin kahden hengen dormiin! Tämä tarkoitti siis jälleen omaa rauhaa, mutta silti yhteisen keittiön ja common roomin tuoman mukavan yhteisöllisyyden. Asun enemmän kuin mielelläni yksin huoneessani, sillä näin ollen pystyn kirjoittamaan juttuja, suunnittelemaan reissun seuraavia etappeja jne. ilman väkinäistä sosiaalista kanssakäymistä. Muutaman askeleen päässä ovat kuitenkin yhteiset tilat, joista löytyy seuraa!

Kukkulan kuningattarena

Eilisilta vierähti siis tutustuessa hostelliin ja kaupunkiin. Zagreb on mukavan kompakti ja kaunis kaupunki, joka ei kuitenkaan ole turistien kansoittama. Ruokakauppa on ihan kulman takana, joten kävin ostamassa illallis- ja aamiaistarvikkeet. Illalliseksi söin tuhdin tonnikalasalaatin ja teki kyllä hyvää syödä jälleen jotain raikasta ja tuoretta. Vaikka eilen oli lauantai, en kokenut erityistä intoa lähteä yöelämään. Tiedossa on kuitenkin railakkaita päiviä sekä Budapestissa että Prahassa, joten mieluummin latailen akkuja ja tutustun kaupunkiin kunnolla. Tänään heräilin rauhassa ja aamiaisen jälkeen valmistauduin kaupunkikierrokselle. Kävin juna-asemalla selvittelemässä yhteyksiä Budapestiin ja vähän hämärältä vaikuttaa, katsotaan miten pääsen perille. Vaihtoehtona olisi klo 10.08 huomenna lähtevä juna, jonka jälkeen kaksi vaihtoa busseihin, tai sitten klo 07.25 lähtevä juna yhdellä vaihdolla Wienissä, tosin vaihtoaika n. 7 minuuttia... Eli joka tapauksessa mielenkiintoinen matka edessä huomenna!

Tärkee kirkko Zagrebissa

Junaselvittelyiden jälkeen pääsin vihdoin kunnolla kiertelemään kaupunkia, suuntanani ensimmäisenä kukkulat ja kujat pohjoispuolella. Jälleen kerran upeita maisemia, suloisia kahviloita ja ravintoloita sekä kauniita rakennuksia. Kroatia on siis hurmannut minut paitsi rannikollaan, myös pääkaupunkinsa avulla. Lounaan nautin torilla, jossa kirpputori oli jo lopettelemassa, mutta tunnelma oli yhä katossa. Sääkin on suosinut - sopivan pilvistä, jotta ei ole tarvinut paahtua turistikierroksella, mutta ihanan lämmin, jotta tarkenee mekossa ja sandaaleissa! Loppuilta menee tässä hostellilla ja lähiympäristössä, pyykit pesuun, kamat valmiiksi ja huomisen suunnitelmat selkeiksi. Sitten onkin ihanaa juoda kylmä siideri (!), jonka löysin naapurin supermarketista! Namnam!

Zagrebia (jälleen kerran) kukkulalta

Reilin puolivälissä

Terveiset aurinkoisesta ja lämpimästä Kroatiasta! Lähdin siis Torinosta aikaisin tiistaiaamuna junalla kohti Anconaa, jossa edessäni oli noin kuuden tunnin odottelu ennen lautan lähtöä. Satamassa lounaalla tapasin australialaisen pojan, jonka kanssa sitten lounastimme ja kävikin ilmi, että olemme matkustamassa samalla lautalla, joten matkaseuraakin oli aina Splitiin saapumiseen asti! Anconasta ostin eväitä ja selvittelin, miten Italiassa hoidetaan lauttahommat. Hieman eri tavoin kuin Suomessa, mutta kaikki sujui kuitenkin hyvin. Kansipaikka oli yllättävän mukava ja matka sujui muutenkin kivuttomasti.

Anconan kaupunki ilta-auringossa lautan kannelta kuvattuna

Saavuimme aamulla klo 7 Splitiin ja suuntasin etsimään aamiaispaikkaa. Koska kaupunki oli entuudestaan tuttu, oli liikkuminen helppoa ja seitsemän tunnin odottelu kului odotettua nopeammin. Satamassa ja kahviloissa istuskelu oli oikein rentouttavaa ja onnekseni aurinkokin paistoi. Lautta Splitistä Hvariin lähti keskustaa lähinnä olevalta laiturilta ja maksoi 40kn (itse ostin lipun etukäteen netistä, etten varmasti jäisi ilman paikkaa). Lautta oli viihtyisä, mutta kansipaikkoja ei valitettavasti ollut. Nukuin kuitenkin sisätiloissa tunnin päiväunet, ja olimmekin jo saapuneet Hvariin.

Split auringon noustessa

Matka tänne hostellille oli hieman tuskainen, sillä 15 minuuttia ylämäkeen kävelyä 30 tunnin matkanteon jälkeen rinkka selässä ei ole ehkä kaikista miellyttävin startti majoittumiselle. Siitäkin onneksi selvittiin ja sain ilokseni kuulla, että saan majoittua täysin yksin (toistaiseksi) varaamassani neljän hengen dormissa! Aikamoinen ilouutinen väsyneelle reissaajalle. Niinpä pääsin rauhassa huoneeseeni suihkuun, pesemään pyykkiä ja lepäämään. Myöhemmin alkuillasta kävin ruokakaupassa, tein ruokaa ja renotuduin hostellin terassilla, jossa meillä on paljon oleskelutilaa ja uima-allas.

Aamulenkkimasema

Ensimmäinen aamuni Hvarilla alkoi rennosti auringon paistaessa. Herätys tapahtui lenkin ja porrastreenin muodossa, jonka jälkeen oli ihana nauttia aamiaista terassilla. Lähistöllä on ranta, johon lähdin puolen päivän maissa seikkailemaan. Kivikkoinen oikoreitti oli haastava eikä ehkä se paras mahdollinen vaihtoehto sandaaleille, mutta siitäkin selvittiin ja vastassa oli henkeäsalpaava ranta. Pieni, ei liian tukossa, mutta juuri täydellinen rentoutumiseen. Vuokrasin tuolin ja nautin olostani. Aurinkorasvaahan en pakannut reissuun mukaan ja kaikki voivat arvata, millaisen tuloksen tämä fiksu päätös tuotti. Talviturkki on onneksi heitetty ja eilisilta meni jälleen hostellin terassista nauttien.

Maisema lähirannalta

Tänään sain nukuttua pitkään ja nyt suunnitelmissa olisi lähteä kohti keskustaa, jossa en ole käynyt saarelle saapumiseni jälkeen. Samalla on aika ryhtyä suunnittelemaan seuraavaa etappia, vaikka lähteminen täältä Zagrebiin ei houkuta lainkaan. Tarkoitus olisi siis lähteä huomenna aamulautalla takaisin Splitiin ja sieltä junalla Zagrebiin. Toisaalta taas lyhyt kaupunkiloma voi tehdä ihan hyvää ennen kuin palaan Hollannin kautta Suomeen visiitille. "Pehmeä lasku" hektisyyteen, tai jotain sellaista. Viimeisen kuukauteni aikana Hollannissa on onneksi aikaa käydä Haagin rannoilla ja pyöräretkillä järvillä. Aika aikansa kutakin, nautin nyt tästä hetkestä!

Talviturkki heitetty jes!

Reppu ja reissu

CIAOOOOO,

King's Day tuli taputeltua hyvin pakettiin. Sunnuntaina ennen King's Dayta käytiin acroyogaamassa puistossa, oli ihan superhauskaa! King's night aloitettiin mun luona illallisella ja etkoilla, josta lähdettiin sitten yön hulinaan. Oli kyllä karnevaalitunnelmaa kerrakseen!

Acroyoga at Wilhelminapark

King's Dayhyn heräsin hieman väsyneenä, mutta valmiina uusiin koitoksiin. Hollannin epävakaa sää osui puolellemme kerrankin, kun säätiedotteista huolimatta aurinko paistoi iltaan saakka! Kävelimme ympäri kaupunkia ja nautimme tunnelmasta, pistäydyimme välillä baareissa ja terasseilla ja pyörähdimme tanssahtelemassa Oudegrachtin varressa. Kaiken kaikkiaan aivan ihana ja täydellinen tapa hyvästellä Utrecht muutamaksi viikoksi taakseen! Heti King's Daysta toivuttuani oli aika pakata rinkka ja ottaa juna alle, suuntana ensimmäiseksi München.

King's Day at Oudegracht

Helsinkiä muistuttava München hurmasi minut täysin. Suurkaupunki, jonka kotoinen fiilis oli parhaimillaan kaduilla vaellellen ja kivoista baareista ja ravintoloista nauttien. Ensimmäisenä iltana kävimme Sagalin kanssa syömässä ja drinkeillä heidän kansainvälisen duuniporukkansa kanssa. Torstaina Sagalin lähdettyä töihin minä suuntasin kaupungille ja tutkailemaan tätä vielä toistaiseksi uutta kaupunkia. Sagalin päästyä töistä aloitimme vapun ruokaostoksilla ja istumalla iltaa heidän kommuunissaan. Suuntasimme aloitteluiden jälkeen pienen baarin kautta MMA:n klubille, jossa oli kivat kekkerit! Vappuaaton hauskanpito painoi, kun aloimme valmistautumaan vappupäivän brunssille. Onneksi Sagal oli fiksuna tyttönä kutsunut vieraat hänen luokseen, joten meidän täytyi ainoastaan saada itsemme ylös sängystä. Brunssi oli ihana ja oli mukava tavata paljon kivoja uusia tyyppejä!

Lisää King's Dayta ja aurinkoa

Suomalaisenemmistön toiveesta suuntasimme Suomi-fiiliksissä irkku-/aussibaariin katsomaan Suomi-USA-peliä. Suomen häviö ei onneksi haitannut juurikaan, sillä ilta oli muuten hauska ja onnistunut. Brunssia jatkettiin vielä yöhön saakka, joka kieltämättä tuntui hieman lauantaiaamuna, kun suuntasin klo 9 aikoihin juna-asemalle suuntanani Italian Torino.

Pakollinen turrekuva Münchenista

Matka Torinoon ei sujunut mutkitta, eikä väsymys ollut apuna tässä. Veronassa piti vaihtaa junaa, joka olikin sitten lopuksi noin tunnin myöhässä täällä Torinossa. Maisemat Saksasta Itävallan kautta Italiaan olivat kuitenkin henkeäsalpaavat! Alppimaisemista viinitiloihin kaikkea mahdollista. Torinossa Emilian vastaanotto helpotti lauantaista muuten ei-niin-miellyttävää oloani. Ihanan illallisen ja aloitteluiden jälkeen pääsimme Torinon yöhön ja olin heti myyty. Kaupunki on ihana ja poikkeaa paljon muista Italian kaupungeista, joissa olen aiemmin käynyt.

Kaunis, mutta hieman harmaa Torino

Eilinen eli sunnuntai kului kaupunkia kierrellen, sillä Emilialla oli myös vapaapäivä ja näin ollen sain hyvän katsauksen tähän kaupunkiin. Illalla menin reissun ensimmäiselle juttukeikalle Lingotton Eatalyyn tapaamaan haastateltavaani. Eatalyn ruuat olivat herkullisia, joskin haastattelu täysin uusi kokemus minulle. Haastiksen parissa vierähti pari tuntia, jonka jälkeen olimmekin uupuneita. Päästyämme Emilian asunnolle viihdytimme itseämme vielä hetken espanjalaisten kämppisten jutuilla. Ehkä hauskimpia espanjalaisia poikia, joita olen koskaan tavannut! Tänään aamulla Emilia suuntasi kouluun ja minä juttukeikalle "treehouseen" tapaamaan italialaista arkkitehtia. Tässäkin haastattelussa vierähti tovi ja löysinkin itseni klo 10 aamulla italialaisesta kattohuoneistosta juomasta kirsikkalikööriä kahden italialaisen miehen kanssa. Jos ei muuta tältä reissulta ole jäänyt käteen, niin kokemuksia täysin erilaisista haastateltavista! Pyörin vielä muutaman tunnin kaupungilla ja kuvailin juttuihini ruoka-aiheisia kuvia.

Nyt vuorossa pyykkäämistä ja pian suomalaisvahvistuksen kera illalliselle. Aamulla starttaan aikaisin junalla Anconaan, josta muutaman tunnin odottelun jälkeen lautalla yön yli Kroatian Splitiin. Siellä sitten aamiaisen ja odottelun jälkeen toinen lautta Hvarin saarelle, josta olen varannut hostellin viikonloppuun saakka. Eli huomenna alkaa tämän matkan toistaiseksi pisin etappi, wish me luck!