Kohteessa

Pikapäivitys - kohteessa ollaan! Viimeinen vuorokausi Suomessa sujui hyvin. Lähtöön ei liittynyt mitään dramatiikkaa, josta olin ehkä hieman huolissani. Muutaman ihmisen kanssa tätä analysoituani tulin siihen tulokseen, että olen yksin kertaisesti valmis. Valmis lähtemään. Hetkeäkään en ole epäröinyt päätöstäni ja jo alusta asti koko vaihtoprosessissa minulla on ollut selvät sävelet.

Äiti veikin minut hyvissä ajoin tänään aamulla kentälle, reippaat kolme tunti yöunta takanani. Edes näihin viimeisiin ja usein tunteikkaisiin hyvästeihin ei mahtunut dramatiikkaa. Kunhan marssin turvatarkastukseen, ryystin aamukahvin nassuun, kirjoittelin päiväkirjaan ja istuin koneeseen. Lento sujui nopeasti ja Köpiksessä olikin sitten reippaasti vaihtoaikaa. Lounasta, lukemista ja kaupoilla kiertelyä, niinhän ne vaihdot saa kulumaan. Jo Köpiksessä hymyilytti. Kuitenkin laskeutuessani uskomattoman harmaaseen ja synkkään Hollantiin nousi se viimeinen ja toivottu hymy huulille, ehkä se oli se varmin ja selkein merkki, että nyt tehdään jotain, joka pitää saada tehdyksi.

Schipolista nappasin junan Utrechtiin, joka tulikin nopeasti. Koska en entuudestaan omista OV-chipkaardia (paikallinen, maanlaajuinen matkakortti), jouduin ostamaan kertakäyttölipun. Ja koska maksoin sen Master Debitillä, tuli kortille hintaa yhteensä 10 euroa. Joka ei kyllä kirpaise tässä vaiheessa. Saavuttuani Utrechtiin onnistuin jälleen pettämättömän suuntavaistoni avulla valitsemaan oikean uloskäynnin, nappaamaan heti taksin ja kurvaamaan kotiin. Taksille tuli hintaa n. 13 euroa, eli ei paljoakaan.

Kotona minua oli vastassa ihana Rei, joka näytti paikkoja, teki meille ruokaa ja kirjoitti minulle muistilistaa kaikesta olennaisesta, paikallisen silmin luonnollisesti. Hän kuitenkin lähti viemään kaveriaan lentokentälle ja tulee olemaan viikonlopunkin poissa. Huomenna nähdään pikaisesti ja ensi viikolla Rei lupasi viedä minut lähialueelle turistikierrokselle! Toinen kämppis, Roanne, ei ole täällä myöskään, jäi hieman epäselväksi hänen kohtalonsa. Ilmeisen vähän hän on paikalla, mutta olisi kiva nähdä hänetkin pian.

Eli ensimmäinen yö ja todennäköisesti viikonloppukin vietetään ypöyksin kolmikerroksissa hollantilaisessa talossa! Lisää tästä kämpästä ja huoneestani seuraa myöhemmin, laukut on kyllä jo purettu ja taloksi asettauduttu, mutta muutaman jutun haluan vielä ostaa tänne.

Huomenna koululle, paikallinen reittiopas antaa jänniä kävelyreittejä bussipysäkille. Katsotaan, miten selviydyn huomisesta! Nyt unta nuppiin, palaillaan!